Viimeisestä kirjoituksesta on jo tovi aikaa. On niin paljon kaikenlaista puuhaa, ettei tunnut aika enää riittävän ylimääräiseen ja toisaalta tuntuu, ettei kirjoitettavaakaan oikein ole.

Kesä on vihdoin tullut, toivottavasti jäädäkseen. Silti vielä lämpötilat heilahtelevat aika paljon. Toisena päivänä mittari saattaa kohota lähelle kolmeakymmentä astetta ja seuraavana päivänä lämpöä on juuri ja juuri viisitoista astetta. Onhan tuolloinkin tietysti lämmin, mutta ei todellakaan voi puhua mistään kesäisenlämpimästä. Silti, en valita. Silloin kun lämmintä riittää niin paljon, että ulos voi lähteä ilman sen suurempaa miettimisessiota siitä, mitä pukisi päälle, ettei palellu.

Vielä emme ole päässeet nauttimaan auringosta sen enempää. Ehkä sitten lomalla. Fillaroimassa olemme käyneet useamman kerran, toisinaan pyöräilty kauppaan, kuten eilen. Ilma illalla ei ollut kovin lämmin, oli pakko laittaa pitkähihainen päälle, eikä siltikään tullut yhtään kuuma, vaikka tulomatkalla kantamuksena oli ostoskassit. Muuten tuo ulkoilu on viime aikoina jäänyt vähemmälle. Syy tähän on ilmeinen – olemme tehneet anoppikokelaan keittiöremonttia. Urakka ei äkkiseltään kuulosta kovin suurelta, kun kyseessä on kuitenkin suhteellisen pieni rivitalon keittiö. Kun soppaan lisätään höysteeksi tavaraa täynnä oleva huusholli ja pikkaisen hössöttävä vanharouva, voin kertoa, että suhteellisen haasteellista remontoida. Onneksi tämä urakka alkaa olemaan loppusuoralla. Vanhat kaapit on poistettu, seinät ja katto laitettu kuntoon ja tänään tulevat uudet kaapistot. Illalla on tiedossa kaappien kiinnittämistä ja loppu viikolla listoitusta ja kaikkea muuta pientä hommaa, ennen kuin keittiö valmis. Pieni vessa on luvattu vielä laittaa kesän aikana, mutta sen jälkeen on pakko henkäistä. Muu asunto saa odottaa uutta pintaa vielä tovin.

Loman alkuun on vielä reilu viikko. Työpäiviä on vielä seitsemän ja sitten saa olla neljä viikkoa ilman aikataulutusta, ilman suurempaa stressiä mistään, mikä liittyy töihin. Tosin meillä töissä kyllä huomaa, että lomakausi on alkanut. Puhelin ei soi ihan kokoajan ja sähköpostien määrä on hiukan vähäisempi kuin normaalisti. Opinnot ovat nyt myös tauolla. Viimeinen tentti oli parisen viikkoa sitten ja nyt odottelen vielä muutaman opintokokonaisuuden arvosanaa. Seuraavan kerran Tampereelle ajelen opintojen tiimoilta syyskuun alkupuolella. Ennen tuota pitäisi kuitenkin jaksaa paneutua lopputyöhön sen verran että saisin teoriaosuuden suhteellisen hyvään malliin. Lisäksi olen luvannut tulokset kyseiseen työhön liittyvästä kyselystä syyskuuhun mennessä työnantajalleni, joten ehkä minun pitää ainakin vähän uhrata ajatuksia opiskelullekin kesän aikana.

Plääh – nyt ei oikein irtoa mitään. Ehkä mulla on lomanodotusfiilis tai joku muu tahmeuttaa aiheuttava juttu, mutta nyt ei vain tunnu olevan mitään kerrottavaa tai ainakaan se ei tule ulos, jos sitten olisikin. Ehkä sitten kun loma koittaa, saan jälleen polkaistua vauhtiin kirjoitusvaihteen.

Raksustaan onnellinen loman odottaja

WP_001474-normal.jpg